torstai 5. maaliskuuta 2009


Siriuksen miehet järjestelivät jokavuotista shamaanikokoustaan ja Puutarhuri oli lupautunut lähtemään mukaan. Puutarhurin mielestä Siriuksen miesten paasaaminen, toiminta ja tieto oli vielä aika yksinkertaista ja turhaa, mutta hän aavisti homman kuitenkin etenevän. Siriuslaiset puhuivat energian keskittämisestä. Energiakeskittymä vetäisi joskus jokea avaruudessa. Siriuksen miehet olivat ikäänkuin lapsia, jotka olivat juuri oppineet lukemaan, mutta sattumalta eksyneet tavaamaan vakavaa kirjaa. Lapsia vastaan Puutarhurilla ei ollut mitään, kuten ei sattumaakaan.

Siellä olivat paikalla Amerikasta tuodut poppamiehet ja paikalliset noidat, sekä pieni joukko siriuksen miehiä, jotka ajattelivat, että he ovat itseasiassa ne, jotka ajattelevat. Vakavaa hommaa ja epäilys oli kova kaikilla...kuinka tässä nyt näin kävi? Nuorimmalla siriuksen miehistä oli intiaanikoru kaulassaan.


Muutamavuotisella kokemuksella tiipii-sauna nousi ripeähkösti pystyyn oikeisiin ilmansuuntiin asennettuna ja kaikki oli pikkuhiljaa valmista kolmekymmentätuntista seremoniaa varten. Siriuksen miehet olivat innoissaan ja peloissaan. Kuka sekoilisi tänään tolkuttomimmin? Paikalla ollut Noita oli aito ja poppamiehet olivat myöskin tosia. Noita auttoi poppamiehiä, koska nämä olivat menettäneet esi-isiensä pyhät paikat ja siriuksen miehet olivat syystäkin kaikesta tästä haltioissaan.

Noita katseli Puutarhuria vähän karsastaen. Hän näki tämän olevan toisella tasolla kuin siriuksen miesten, eikä niin helposti vedätettävissä. Puutarhurille olisi turhaa alkaa selvittämään hänen aikaisempia elämiään tai Noidan omaa menneisyyttä lemurialaisena ylipappina. Puutarhurilla oli selvästi omaa tietoa arkaa ja Noita katsoi viisaimmaksi olla varovainen.
Poppamiehet sen sijaan lämpenivät Puutarhuriin välittömästi. Vankka yhteisymmärrys syntyi eri arkisten askareiden tiimoilta. Mikä puukko kenelläkin oli. Miten kuumaa kiveä voi pitää kädessä. Mikä on kuha englanniksi. Siriuslaiset olivat tästä yhteisymmärryksestä ulkona, mutta tyytyväisiä.

Seremoniallinen saunottaminen alkoi ja siriuksen miesten avautuminen poppamiesten viedessä joukkoa mielen ullakoille. Puutarhuri nautiskeli itsekseen saunasta, eivätkä poppamiehet katsoneet tarpeelliseksi näyttää temppujaan hänelle. Päin vastoin seremonian edetessä alkoi puutarhurikin langettaa siriuksen miehiä loveen esitelläkseen siellä ei niin läpinäkyviä puolia itsestään. Ihailua, pelkoa ja kiitollisuutta oli ilmassa. Löyly oli tietysti laihaa, mutta vettä piti juoda paljon.

Siellä sekopäissään saunassa näkivät tosiaan siriuksen miehet puutarhurissa kummallisen kaverin. Päänmuoto kertoi, että hän oli egyptiläisten faaraoiden sukua ja siis siriuksesta. Huomattiin, ettei hän ollut mikään kiltti mies kaikille. Huomattiin myös hänen siellä alisessa maailmassa olevan kuin kotonaan ja vedättävän siriuksen miehiä miten tahtoi.

Välillä oli puutarhuri ottanut löylyn lomassa yhteyden omiin kavereihinsa ja esitellyt heidätkin saunassa siriuksen miehille ja erityisesti poppamiehille. Siellä olivat olleet tietäjä, kiistäjä, kenraali, seppä ja säätäjä – taikuri olisi ollut liian pelottava ja matkustaja ei ollut vielä valmis esiteltäväksi. Siriuksen miehet olivat porukasta ihmeissään, mutta poppamiehet näkivät asian oikean laadun ja olivat onnellisia. Noita oli sen verran lihava, ettei viitsinyt tulla saunaan laisinkaan.

"Lemurian" by August Künnapu in Future Pavillion, Kaoshioung, Taiwan 2005.
Siriuksen miesten touhut olivat aika erikoisia. He uskoivat jälleensyntymiseen ja omien aikaisempien elämiensä selvillesaanti oli joillekin kuin pakkomielle. Noita auttoi heitä inkarnaatioiden kanssa, joihin usein liittyi haastavia vaiheita Atlantiksessa ja Lemuriassa, sekä Egyptissä, jonka pyramidijärjestelmä oli merkittävä portti toisiin todellisuuksiin. Alunperin koko porukka oli siis kotoisin planeetta Siriukselta, tai Koirantähdeltä, kuten säätäjä taivaankappaletta kutsui. Siriuslaisena olemiseen nivoutuivat luontevasti Kauko-Idän uskonnot, erityisesti buddhalaisuus ja hindulaisuus, joista jälkimmäistä puutarhuri itse lähes vihasi.

Vilen Künnapu: Buddhist Centre in Tallinn.
Kaikki esitys oli tuntunut puutarhurista kovin pinnalliselta, ennenkuin hän tutustui siriuslaisten perheisiin ja huomasi, että joissakin perheissä yhteisen mystiikan kokeminen oli hämmentävän voimakasta ja että siitä johtui energiaa huomattaville lahjakkuuksille. Kaikki siriuslaiset olivat joko luovissa ammateissa tai sitten historian tutkijoita. Runoilijan mukaan he vain pyrkivät saamaan vastauksia liian nopeasti ja etsimään vastauksia vääriin kysymyksiin, asioihin joita ei pitäisikään selittää. ”Heidän tiensä on vielä nuori, mutta työmaa on jo itseasiassa pystyssä.”

Vilen Künnapu: Mandala Temple in Tallinn Prison.
Se työmaa löytyi vankilasta. Jo muutaman vuoden ajan olivat siriuksen miehet kokoontuneet vankilaan yhdessä pitkäaikaisvankien kanssa suunnittelemaan pyramidien lailla energiaa keskittävää temppeliä ja meditointiharjoituksilla valmistaneet itseään itse tempplin rakentamista varten. Tuona aikana oli muutama vangeista, erityisesti nuori murhamies, kohonnut huomattavasti siriuslaisia korkeammalle tasolle eikä enää ollut niin selvää, kuka joukosta olisi pappi. Nuori mies runoili, selvitti näkyjään ja oli selvästi takki auki ikuisuuteen. Siriuslaiset aistivat tämän ja olivat nuoresta vangistaan ylpeitä. Saman aikaisesti heitä harmitti epäily omasta avoimuudestaan. Nuoren miehen viestit kulkeutuivat radioon ja hänen runojaan julkaistiin ulkomailla. Puutarhuri kävi katsomassa miestä ja oli varma, että tämä oli operaattori, rakennusmies. Siitä hän ei ollut niinkään varma, pitäisikö miestä koskaan päästää pois vankilasta.

Vilen Künnapu collage in prison.
Oli hyvä, ettei temppeliä oltu vielä rakennettu. Kun pyhättö olisi valmis, rakentaisivat vangit sinne mandalan ja puutarhuri arveli tämän olevan kaiken loppu. Tavoilleen uskollisena hän aloitti vankilaan kasvimaan, jonka toivoi tasapainoittavan temppelipuuhia. ”Jos arkkitehti on myös puutarhuri, hän on rakentaja. Jos temppelinrakentaja ei ole puutarhuri, hän on tuhoaja.”